spek.bonsait.fi
Pikkukuvia klikkaamalla saat näkyviin suuremman kuvan ja mahdollisen kuvatekstin.

Esineistö

Osa vanhemmasta museoesineistöstä on lainassa kaupunginmuseolta, mutta huomattava osa aineistosta on pelastuslaitoksen omaisuutta. Lisäksi aineistoa on saatu lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja muilta tahoilta.

Varhaisinta esineistöä edustaa kuparista valmistettu sammutusvesisammio 1700 -luvulta. Tosin sen kerrotaan olleen käytössä vielä toisen maailmansodan aikana jolloin se oli vedellä täytettynä valtioneuvoston linnan ullakolla pommituspalojen varalta.

Vanhimpaan kalustoon kuuluvat myös nahasta valmistetut niitatut paloletkut sekä niin sanotut korvaruiskut, yksinkertaiset männällä varustetut alkusammuttimet. Varhaisempaan kalustoon kuuluu myös palovartijan sakset. Aikanaan jo kauan ennen palolaitosta 1700- luvulla perustetun palovartioston tehtäviin kuului myös järjestyksenpito. Saksilla, tai tarkemmin kuvailtuna pihdeillä otettiin pahantekijä kiinni kaulastaan ja talutettiin päävartioon. Aiemmin pelkästään hälyttämisestä huolehtineet kiertävät palovartijat muodostivat myös aikanaan perustetun palolaitoksen ensimmäisen miehistön, siten että heistä muodostettiin vakinainen palokunta. Tästä järjestelystä luovuttiin kuitenkin suhteellisen lyhyen ajan kuluttua ja palolaitokselle palkattiin erikseen sammutusmiehistö, joita siihen aikaan kutsuttiin palokonstaapeleiksi. Nimestään huolimatta heille ei kuitenkaan enää kuulunut järjestyksenpitovelvollisuutta.

Osa varhaisempien aikojen muustakin esineistöstä liittyy palohälytyksen suorittamiseen. Näitä ovat vanhat hälytystorvet sekä palotornista yölliseen aikaan palomerkkien antamiseen käytetty värilliset lyhdyt, sekä sitten 1880-luvun lopulla valmistuneeseen palolennätinjärjestelmään liittyvä esineistö. Lisäksi vanhempaan kalustoon kuuluu miesvoimaruiskuja, hevosvetoiset höyry- ja hiilihapporuiskut, univormuja, kypäriä ja monenlaista pienempää rekvisiittaa.

Esillä on myös vuonna 1905 aloitetun sairaankuljetustoiminnan historiaa esittelevää esineistöä, muun muassa työntöpaarit sekä ensiaputarvikkeita ja tekohengitys ja hapenantolaitteita. Yhteen museon huoneista on rakennettu nykyajan operatiivisia järjestelyjä esittelevät pienoismallit Helsingin pelastusasemista yksikköineen. Museossa on myös vaihtuville näyttelyille varattu huone.

Tällä hetkellä museossa esillä oleva vanha esineistö painottuu pääasiassa palotoimen alkutaipaleilta 1950-60 lukujen taitteeseen. Vanhaa ja nuorempaa esineistöä on lisäksi tallennettu runsaasti myös Erottajan pelastusaseman ullakkokerroksessa olevaan jo lähes täynnä olevaan varastoon. Tulevaisuutta silmälläpitäen kokoelmaa on periaatteessa kartutettu koko ajan laitoksen vanhemman kaluston poistuessa käytöstä.

Lisäksi näkymättömämpi mutta tärkeä osa palomuseota on sen valokuvia, alan kirjallisuutta, muita dokumentteja sekä kaikenlaista pelastuslaitoksen- ja alan historiaan liittyvää aineistoa sisältävä arkisto.