Museon taustalla talkoohenkeä ja pelastuslaitoksen konkreettinen tuki

Kokoelman esineet ovat pääasiassa kuuluneet Kokkolan VPK:lle, kaupungin vakinaiselle palokunnalle, sekä entiselle Kaarlelan kunnalle ja Kaarlelan VPK:lle. Osa vanhemmasta esineistöstä on säilynyt jo toimintansa palokuntana lopettaneen Kokkolan VPK:n toimesta. Joitakin yksittäisiä esineitä on saatu myös lahjoituksina. Kuten monessa muussakin palomuseossa, on Kokkolassakin esineiden säilymisen ja museon kokoamisen takana ollut muutamia asiaan vihkiytyneitä palomiehiä. Palomuseota edelsi aikanaan myös paloesimies Jorma Korpelan toimesta Kokkolan paloaseman pommisuojaan koottu pienimuotoinen kokoelma vanhaa kalustoa.

Varsinaisen palomuseon keskeisiä puuhamiehiä ovat olleet pelastuslaitoksella palomiehinä työskentelevät ja myös Kaarlelan VPK:ssa mukana olevat Jan-Anders Enlund ja Robert Tylli. Lisäksi mukana on ollut myös joukko niin vakinaisen palokunnan kuin VPK:n veteraaneja mm. kertomassa tietojaan vanhasta kalustosta sekä sekä Kaarlelan VPK jäseniä talkoissa.

Museo avattiin syksyllä 2003 mutta ideatasolla hanke lähti liikkeelle jo 1995 jolloin Kaarlelan VPK teki paloasemalle myös museotilan sisältäneen korjaussuunnitelman. Hankkeen taustalla oli myös kaupungin juhlavuonna 2000 Kokkolan kaupungintalolla ollut vanhan palokaluston näyttely.

Talkootyön lisäksi hankkeen tukena on ollut myös yhteistyö ja hyvät suhteet eri tahojen kanssa. Kaupunki hyväksyi paloaseman korjaussuunnitelmassa museohuoneen rakentamisen, huoneen sisätöihin saatiin mies työllistämistuella. Kokkolan pelastuslaitos antoi konkreettista työvoima-apua niin, että samassa työvuorossa olevat, oman alan ja työpaikkansa historian parissa aktiivisesti toimivat Jan-Anders Enlund ja Robert Tylli saivat käyttää myös työaikaa palomuseon toteuttamiseen. Raha-avustusta anottiin ja saatiin myös paikalliselta kulttuurisäätiöltä (Gamlakarlebynejdens kulturfond). Hyvää yhteistyötä on myös Kokkolan kaupungin museotoiminnan kanssa.