Tehdaspalokunnat TPK

Suomalaisen teollisuuden piirissä herättiin palontorjunnan tehostamiseen 1800-luvun lopulla. Osittain tämä tapahtui kasvavan teollisuuden piirissä tapahtuneesta havahtumisesta tulipalojen vaaroihin, varoittavina esimerkkeinä teollisuuslaitoksia kohdanneet suurpalot. Enimmäkseen teollisuuden palosuojelutoiminta käynnistyi kuitenkin vakuutusyhtiöiden ansiosta. Vakuutusmaksut määrittyivät suoraan tehtaan paloriskien ja palontorjunnan valmiuksien mukaan. Vakuutusyhtiöt alkoivat myös edellyttää vakuutusehdoissaan palokaluston hankkimista, ja sitten myös isompien laitosten osalta sammutusryhmien ja tehdaspalokuntien perustamista.

Eri alojen teollisissa prosesseissa ja laitosten toiminnassa tulen vaara olikin ja on tietenkin yhä jatkuvasti läsnä aivan eri tavoin kuin muualla. Tulipalot ja niistä johtuvat keskeytykset olivat myös merkittävä kannattavuuskysymys, joten teollisuudelle palontorjunnan tehokkaampi järjestäminen oli myös taloudellisesti merkittävää.

Myös esimerkiksi metsäteollisuuden suuret paloriskit olivat myös yhteiskunnallisesti merkittäviä. Pahimmassa tapauksessa tulipalo ei lamauttanut vain tuotantoa, vaan myös koko teollisuusyhteisön elämän jättämällä kertaheitolla enemmistön sen työikäisistä asukkaista työttömiksi.

Siten, vaikka tehdaspalokunnat perustettiinkin ensisijaisesti turvaamaan tuotantoa oli tehtaan palokunnalla usein keskeinen rooli koko yhteisön turvallisuuden puolustajana, eikä sammutustoiminta rajoittunut vain tehdasalueelle.

Tehdaspalokunta perustettiin myös vpk-muotoisina. Palokuntaa kutsuttiin vapaapalokunnaksi vaikka se oli perustettu tehtaanpatruunan aloitteesta ja miehistö oli tehtaan palkkalistoilla, päällystön muodostuessa tehtaan työnjohdosta. Kalustokin oli tehtaan hankkimaa. Tämän tyyppinen järjestely saattoi olla hyvinkin leimallinen selkeästi "patruunajohtoisen" teollisuusyhdyskunnan "vapaapalokunnassa". Palokuntainnostusta se ei välttämättä kuitenkaan häirinnyt, palokuntaan kuulumisessa oli hohtoa, mikä useimmiten takasi miehistön motivaation. Toisinaan myös tehdaspalokunnasta saattoi muodostua paikkakunnan sosiaalista elämää rikastuttava tekijä palokuntajuhlineen, näytöksineen jne.

Puhtaimmillaan tehdaspalokunnat (TPK) ovat olleet ja ovat nykyäänkin silti yrityksen henkilökunnasta tehtaan turvaksi muodostettuja organisaatioita. Jäsenet toimivat sammutusmiehinä, osallistuvat harjoituksiin ja hälytyksiin työaikana muun työnsä ohessa.

Tehdaspalokunnilla onkin yhä merkitys suurteollisuuden turvallisuudessa. Miehistö tuntee hyvin tehdaslaitoksensa ja sen prosessit, toimii ennaltaehkäisevässä työssä ja on hälytyksen sattuessa nopeasti paikalla aloittamassa sammutustyötä. Paikat hyvin tuntevan pienenkin tpk:n miehistö on avainasemassa myös kunnallisen palokunnan opastajana tehdasalueella sattuvissa onnettomuuksissa. Joillakin paikkakunnilla tehdaspalokunnat toimivat myös kunnallisina sopimuspalokuntina ja lähtevät normaalisti ensilähdön hälytyksiin myös tehtaan ulkopuolelle.

Varsinkin suurteollisuuden piirissä tehdaspalokunnilla on ollut myös merkittävä sijansa suomalaisen palontorjunnan kehityksessä. Ne olivat edelläkävijöitä monissa sammutusteknillisissä ja taktillisissa kysymyksissä. Muutamilla tpk:lla oli aikanaan huomattavasti laadukkaampaa kalustoa kuin monilla, usein luottamusmiesten kireistä kukkaronnyöristä riippuvaisten pienten kaupunkien palokunnilla, puhumattakaan vpk:sta joiden toimintaa on perinteisesti leimannut vapaaehtoistoiminnalle ominainen niukkavaraisuus.

Isoilla teollisuuslaitoksilla oli varaa satsata kalustoon ja jopa sen kehittelyyn. Teollisuuslaitoksissa myös tarvittiin sellaista erikoiskalustoa jolle muualla oli harvemmin tarvetta, kuten vaahtosammutuslaitteita ja suuritehoisia pumppuja. Esimerkiksi muutamalla veden äärellä sijainneella sahalaitoksella on ollut jopa oma, voimakkaalla pumpulla ja vesitykillä varustettu sammutusaluskin.

Toisaalta pienemmän teollisuuden piirissä on ollut palokuntia, jotka olivat olemassa vain vakuutusehtojen täyttämistä varten. Harjoituksia järjestettiin muutaman kerran vuodessa ja kaluston tehtävä oli ensisijaisesti olla olemassa vakuutustarkastajan vieraillessa.

Vastavuoroisesti muutamilla teollisuudenaloilla tpk:lla on jatkuvasti tehtäviä erilaisissa prosesseissa helposti syntyvien palonalkujen tukahduttajana, tulitöiden suojauksessa ennaltaehkäisyssä jne.
Joissakin suuremmissa tehdaspalokunnissa on myös erikseen päätoimista päällystöä ja vakinaista palomiehistöä.
Nykyään teollisuus ja laitospalokuntien erikoiskalustoa edustaa taas mm. kemianteollisuudessa vaadittava vaarallisten aineiden erikoisvälineistö sekä öljynjalostamoiden ja lentokenttien raskaat vaahto ja jauheyksiköt.